Nuorena aikuisena, työ- ja perhekiireistä huolimatta, halusin piirtää ja maalata, Rohkenin yrittää öljyvärimaalausta Sonkajärven kansalaisopistossa jo vuonna -76. Kuvataideharrastus on säilynyt näihin päiviin saakka, tosin välillä on ollut useiden vuosien taukoja. Eläkkeellä ollessani olen opikellut kuvataidetta Portaanpään kr. opistolla viiden vuoden aikana (2009-2013) NUKENTEKOON VUONNA 1992 Nukenteon aloitin 48-vuotiaana valmistuttuani terveydenhuollon maisteriksi Kuopion yliopistosta. Hyvät sattumat saivat minut sanomaan, että nyt haluaisin tehdä nukkeja. Sain kuulla, että Sonkajärven kansalaisopistossa alkaa Olga Doll -nukkekurssi. Ensimäisen kerran sain kokeilla 3-uloitteista muotoilua askartelumassasta. Syntyi pieni vaaleatukkainen Eemeli-nukke. Kotona innostuin kokeilemaan lisää. Talven aikana syntyi uusia nukkeja tusinan verran. Niistä tuli satusarjoja. Seuraavana talvena olin hakemassa oppia posliininuken tekoon Kajaanin kansalaisopistosta. Opin muotoilemaan nuken osia savesta, tekemään kipsimuotteja, valamaan ja polttamaan posliiniksi ja posliinimaalausta nuken kasvoihin. Ensimmäisellä näköisnukkekurssilla olin Jyväskylässä -95. Opettajana toimi nukketaiteilija Piitu Nykopp. Kaunis näköisnukke Hanna-tyttärestämme syntyi silloin. Samalla muotilla, eri tavalla maalaten valmistin nukkesarjan sukupolvien ketjusta. Piitu Nykopp`sta tuli pian kansainvälisen Doll Artisan Guid`s School of Dollmaking opettaja ja pääsin opiskelemaan hänen ja eräiden ulkomaisten opettajien ohjauksessa antiikkinukkejen maalausta. Master of Dollmaking arvon sain kansainvälisen kilpailun myötä Lontoossa, jossa valmistamani saksalainen lapsinukke, A.T Ninan uusinto, sai 97/100 pistettä. Kävin myös modernin nuken maalauskurssit. Nukkekokoelmani kasvoi nopealla vauhdilla, noin 10-20 nukkea vuodessa. Niitä pyydettiin näytille useisiin lähikuntiin. Ja mielelläni niitä esittelinkin. Sonkakosken Nukkepirtti toiminta käynnistyi kesällä -01 kotonamme Sonkakosken Mustolassa. Kesänäyttelyissä (heinä-syyskuusssa) näyttelyn teemat vaihtuvat vuosittain. Osa nukeista, kuten klassiset antiikkinuken uusinnot, tuovat pysyvästi esille näkökulmaa eurooppalaiseen nukkehistoriaan. Omia taiteilijanukkeja syntyy vuosittain eri teemojen mukaan. Viime vuosina esillä on ollut myös kuvataidetta. Suomen Nukketaiteilijoiden yhteisnättelyihin olen osallistunut mahdollisuuksieni mukaan. Nukkeharrastuksen merkitys selvisi minulle jo heti alusta alkaen. Tämä, monipuolisesti kädentaitoja vaativa tekeminen oli ja on edelleen itselleni hyvin tärkeää ja mielihyvää tuovaa vastapainoa arkeen. Vuosittaisten näyttelyiden valmistaminen ja uuden oppiminen on haasteellista. Näyttelyn esittelyn ja vuorovaikutuksen eri ihmisten kanssa olen kokenut hyvin antoisaksi. Harrastukseni jatkuu elämäntilanteen ja terveyden sallimissa rajoissa. Anneli Mustonen |